Kärsivä. Eiku... Tuota... Kärsivällinen.

Taas on alennusten aika kaupoissa, joten nukkeostokset vaativat aina hetken pysähtymisen, muuten ruuan sijaan korit on täynnä nukkepaketteja. Kyllä, juuri niitä samoja paketteja mitä on koko kesä katseltu, enkä ole niitä halunnut silloinkaan. Pitää ottaa kämppis mukaan pitelemään ohjaksista, jottei alehulluus iske. Sellainen hulluus ei aina osaa erottaa, että onko nukke nyt menossa kokoelmaan, vai oliko se muuten vain todella halpa?

Kuitenkin voin ylpeänä sanoa, että kuolaimet ovat pysyneet visusti suussa, ja hulluus ei ole saanut minua valtaansa. (Shhhhh, Mummy siellä Monstanuket blogissa, ei kerrota kellekkään. ;3) Onhan meillä uudet nuket kuitenkin ihan justiinsa tuossa. Tasapainoilla pitää uusien, sekä kokoelmasta puuttuvien nukkejen välillä. (Dawn of The Dance Lagoona, why must you elude me!?) Monenlaista neitiä oli oranssien hintalappujen alla. Hillitsin kuitenkin ajattelemalla, että ne ovat menossa pois, jotta uudet ja ihastuttavat tulevat tilalle. Kuitenkin sorruin yhteen nukkeen.

Tätä odottelin kärsivällisesti. Kun alennus viimein iski, monstereiden sijaan, keräsin Hattusen mukaan ja vingutin visaa. En ole suuremmin ihastunut kaikki EAH-nukkeihin, mutta muutama sieltä on pistänyt silmään ja täten ovat listalla. :3 

Kuvittelette aivan oikein, jos tuumaatte listani olevan kuin fantasiaelokuvien muinainen, kilometrin mittainen pergamentti. :D Kuitenkaan ei Hattunen hyllylle jäänyt, koska hieno teekuppisettini vaati neidin tulevan talven teehetkien iloksi. Joten nyt on sitten yksi EAH-nukkekin saapunut taloon. Ja kyllä sen nimi on Hattunen, mie päätin niin. Kerta.

Täten lupaan ja vannon, että niitä en ala keräämään. Eihän tänne mahdu. :/

Tästä ongelmasta jo mainitsinkin edellisessä postauksessa.

Osa on vaeltanut lipaston päälle alkuperäisestä hyllystä ja ne todella tarvitsevat IKEA:sta sen uuden kodin. :3 Puhumattakaan TV-tasostani...

Lisää vain tänne. Makuuhuone on muutenkin jo kuin jokin pikkutyttöjen paratiisi. Varmaan jossain on joku psykiatri, jonka mielestä tämä ei ole tervettä hommaa. Ainakin sen ilmeen näen vieraiden kasvoilla, kun ensikertaa tänne tulevat käymään. ^^; Hyvin selkeät kasvonilmeet ovat kiteytyneet hienoon ensivaikutelmaan, jonka voi tiivistää yhteen lauseeseen, "mikä sulla on oikein hätänä?"

Toisaalta tuumasin että olisi hauska joku yö, kun Herra Kämppis nukkuu, niin sirotella kaikki nuket sen makuuhuoneeseen tuijottelemaan. Katsella sitten kun aikuinen mies paskoo tiiliskiviä herätessään. :D

I ain't bothered!

-Banannee